KUPITTAA – TEOLLISUUSALUEESTA ELÄVÄKSI KAUPUNGINOSAKSI

Kupittaan Momentum

Turun Kupittaa on voimakkaasti kehittyvä kaupunginosa, joka on tunnettu tiedekeskittymästään ja puiston laidalle nousseesta uudesta asuinkorttelistaan.

Kupittaa on jo pitkään ollut vetovoimainen alue, joka on muuttunut viime vuosina paljon uusien asuintalojen ja toimistojen myötä. Auratum on rakennuttanut Kupittaanpuiston asuinkortteliin viisi kerrostaloa, ja alueen asuntokantaa täydentää kesän alussa valmistuva As Oy Momentum. Kaksi asuinkerrostaloa käsittävän Momentumin tontti on Kupittaan viimeinen, ja sen valmistuttua myös ympäristö saa viimeisen silauksen, esimerkiksi pyörätiet kadun varteen.

Kupittaalla toimi 1800–1900-luvuilla useita tehtaita, kuten Kupittaan Savi, Turun Posliinitehdas ja Silon vaatetehdas. Vanhat tehdaskiinteistöt on purettu tai saneerattu uuteen käyttöön. Auratumin kerrostalot rakennettiin HK Ruokatalon lihatuotetehtaan tontille vuosina 2012–2017. Momentumin paikalla sijaitsi aikaisemmin HK:n pääkonttori, jossa toimi myöhemmin vuokralaisena muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian yksikkö.

Uusi asuinkortteli sijaitsee kaupunkimaantieteellisesti täydellisellä paikalla ydinkeskustan, Kupittaanpuiston, tiedepuiston ja rautatieaseman lähellä. Alue on lähellä keskustaa, silti rauhallinen ja luonnonläheinen. Kupittaanpuisto, jonka reunalla Auratumin talot sijaitsevat, on Suomen suurin ja vanhin kaupunkipuisto. 24 hehtaarin kokoisessa puistossa on muun muassa maauimala, Seikkailupuisto, liikennekaupunki ja lintupuisto.

Sairaaloita ja teknologiaa 

Kupittaan alueen kehittäminen kuuluu Turun kaupungin kärkihankkeisiin, ja se on tärkeässä osassa Turun kilpailukyvyn kasvattamisessa. Turun Tiedepuisto on Kupittaalla sijaitseva korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä erilaisten innovaatiotoimijoiden ja liike-elämän keskittymä. Alueella sijatisevat Tyksin sairaalat ja OP Pohjolan yksityissairaala. Tiedepuistossa toimii myös Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Suomen ensimmäinen alueellinen vierailukeskus, jossa Turun seudun yritykset esittelevät toimintaansa. Tiedepuiston alueella käy työssä arviolta 16 000 ja opiskelee 35 000 henkilöä.

Kupittaalla toimii useita ravintoloita. Perinteisin niistä on Kupittaan Paviljonki ja uusin tulokas Turun kauppahallista tuttu Sushi Kado, joka avasi viime syksynä ravintolan tiedepuistoon.

Kesällä Kupittaalle saadaan myös hotelli, kun TOK avaa Original Sokos Hotel Kupittaan. Hotelli tulee kattamaan erityisesti yritysten, korkeakoulujen, oppilaitosten, sairaala- ja tutkimustoiminnan sekä urheilutoiminnan majoitustarpeita. Hotellin katutasoon tulee Bistro Elli, kortteliravintola täydentämään alueen tarjontaa. Myös Momentumissa on katutasossa liiketiloja, joihin voi sijoittua esimerkiksi kauppoja ja bistro- tai kahvilatoimintaa.

Urheiluhullun unelma-alue

Kupittaalla on pitkä urheiluhistoria. Siellä pelattiin tiettävästi Suomen historian ensimmäiset jalkapallomatsit 1890-luvulla. Perinnettä jatkaa Veritas Stadion, joka avattiin vuoden 1952 olympialaisia varten.

Voisi sanoa, että Kupittaa on urheiluhullun unelma-asuinalue, sillä alueella on monipuolisesti myös muita liikuntapalveluita, kuten velodromi, luistinrata ja keilahalli.  Vuonna 2017 valmistui Kupittaan palloiluhalli, 2500 katsojan areena, joka on suunniteltu koripalloa, lentopalloa ja muita palloilulajeja varten.

Kupittaan aluetta kehitetään yhä monipuolisemmaksi. Turun kaupungin ja Tiedepuiston toimijoiden yhteinen tavoite on luoda alueesta entistäkin kiinnostavampi  kaupunginosa, jossa yhdistyvät asuminen, työnteko, palvelut ja vapaa-aika. Tulevaisuuden suunnitelmissa on muun muassa Tiedepuiston laajeneminen Itäharjun teollisuusalueen suuntaan, kun uusia tiloja ja palveluja tarvitaan toiminnan kasvaessa kaupunkirakenteen kehityksen vuoksi.

Kupittaalla on pitkä ja värikäs historia

Ensimmäiset maininnat Kupittaan historiasta ovat vuoden 1155 tienoilta, jolloin piispa Henrik perimätiedon mukaan kastoi ristiretkien aikaan ensimmäiset suomalaiset kristinuskoon Kupittaan lähteellä. Alueen lukuisat lähteet ovat toimineet myös pakanallisina uhrilähteinä.

1500-luvulla Kupittaa oli markkinapaikka, jossa myytiin ja laidunnettiin hevosia. Kupittaalla pidettiin myös turnajaisia ja juhannusjuhlia. 1600-luvulla Turun Akatemian opiskelijat kokoontuivat Kupittaalle viettämään Floran päivän juhlaa, joka myöhemmin vaihtui vapun vietoksi.

1700-luvulla alueella alkoi kylpylätoiminta. Kupittaan lähteen rautapitoisella vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Hoitojen lisäksi kylpylässä oli tanssia, joka katsottiin niin ikään terveelliseksi, ja muita huvituksia. Lähteen viereen oli rakennettu sairastupa, jossa lähteen vedellä hoidettiin spitaalia, kuppaa ja lapsettomuutta.

Myöhemmin samalla vuosisadalla Kupittaa toimi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanopaikkana. Hirsipuu sijaitsi todennäköisesti paikalla, jolla on nyt 1939 perustettu Suomen vanhin kauppaoppilaitos. Kauppaoppilaitosta vastapäätä on Kerttulin koulu, joka perustetiin vuonna 1912. Koulussa oli oppilaiden kylpyläosasto, jossa kokonainen luokka kylvetettiin samanaikaisesti: jokainen oppilas omassa lieriömäisessä ammeessa. Koulun tunnetuin oppilas on Mauno Koivisto, joka kävi koulua 1930-luvun alussa.

Pitkä puutarhaperinne

1800-luvulla Kupittaanpuistosta kehittyi kaupunkilaisten virkistysalue, jossa käytiin kävelyllä ja lyömässä palloa. Sirkus tuli Kupittaalle ensimmäisen kerran 1802, kun osa ranskalaisen taitoratsastajan seurueesta vieraili Turussa, ja 1840-luvulla sirkusnäytöksiä järjestettiin jo säännöllisesti.

1840-luvulta lähtien puistossa toimi Kupittaan puutarhakoulu. Sen taimiston ja kasvimaan paikalla sijaitsee nyt Seikkailupuisto. Puistossa on yhä harvinaisia puita, kuten valkopyökki, hevoskastanja ja talvitammi. Puisto tunnetaan myös näyttävistä hopeasalavista ja isoista, vanhoista poppeleista.

Kupittaan siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1934 kaupungissa asuvan työväen tarpeisiin. Siellä kaupunkilaiset saivat virkistyä puutarhan hoidon parissa, ja 30-40-luvuilla viljely toi myös helpotusta elintarvikepulaan.

Vuosina 1902-1973 Kupittaalla sijaitsi Turun Hippodromi, kaupungin ensimmäinen ravirata. Hippodromista on vielä jäljellä ns. totokioski, 1948 rakennettu arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema, suojeltu puurakennus.

Kaupunginosan nimen uskotaan olevan peräisin joko Venäjän kielen kauppiasta tarkoittavasta sanasta kupets tai rajamerkkiä tarkoittavasta sanasta kupitsa.

 

Lähteet: Asukasyhdistys Kerttulin julkaisut, Museoviraston ja Maakuntamuseon arkistot